Ajatuksia nuorena äidiksi tulemisesta

Jossain blogissa tuli vastaan postaus samaisesta aiheesta, eli nuorena äidiksi tulemisesta. Ajattelin kertoa vähän mitä hyvää ja huonoa olen siinä omallakohdallani huomannut. Ensimmäiseksi omasta mielestäni ei ole mitään oikeaa ikää tulla äidiksi, jokainen tietää varmasti itse parhaiten koska on valmis äidiksi.

Itse tulin siis äidiksi 19 vuotiaana, ja siitä sitten täytinkin jo vauvan syntymän jälkeen muutaman kuukauden päästä 20 vuotta. Se, mikä minulle on ehkä ollut tässä nuorena äidiksi tulemisessa vaikeinta, on ollut se, että monet ystävät on vielä niin eri elämäntilanteessa, koulussa, töissä ym. Omassa kaveripiirissä ei vielä raskausaikana ollut yhtään ihmistä, joka odottaisi myös vauvaa. Silloin mielessä välillä kävi, että miten käy kaverisuhteiden kun itse jäin äitiyslomalle, eikä enää ole niitä koulupäiviä milloin näkee niitä kaikkia ystäviä.
Noh, niinhän siinä kävi, että joidenkin kavereiden näkeminen on harventunut harmittavan paljon, joitain näen vielä sillointällöin, ja pari sellaista, ketä näen vielä säännöllisesti. Osasin toki odottaa, että näin käy kun on aikalailla eri elämäntilanteet. Enää en niin helposti pääse ulos juhlimaan, enkä lähteä silloin kun huvittaa jokapaikkaan. Välillä se harmittaa, ettei tosiaan ole enää kaikkien kavereiden kanssa niin usein tekemisissä, mutta onneksi on muutamia, ketä niistä lapsettomistakin kavereista näkee ja siitä olen iloinen. Olen myös iloinen siitä, että oon saanut tutustua muutamiin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, sillä kyllähän sitä kaipaa vertaistukea ja lapselle sitä myötä myös tulevaisuutta ajatellen leikkikaveriakin :)

Joskus myös nuorena äitinä kohtaa ennakkoluuoja, että osaako sitä hoitaa lapsensa hyvin kun on nuori äiti kyseessä. Minusta se ei ikää katso, kuka osaa hoitaa lapsensa, se on ihan ihmisestä kiinni. Itse en oo huomannut että omallakohdallani kukaan olisi kyseenalaistanut mun taitoa hoitaa omaa lastani, mutta joillakin voi näin olla.
Joidenkin mielestä on hyvä, että löytyy ammatti, vakityöpaikka ja oma talo ja sitten vasta ajattelee lapsia, ja se on oikein hyvä valinta :) Itse olen ammatiltani merkonomi, töissä olen käynyt, mutta työpaikkaa ei ole odottamassa kun sitten töihin aion mennä, eikä omaa taloakaan, mutta mielestäni tämä toimii näinkin hyvin ja tietenkin haluaisin tulevaisuudessa oman kodin ja kivan työpaikan, mutta kaikki varmasti sitten aikanaan. Haaveena olisi myös opiskella ehkä vielä lähihoitajaksi, ja onhan tässä aikaa opiskella vielä monia vuosia jos tahtoo, sekä sama juttu työssäkäynnin suhteen, kerkeää töitä tekemään monia vuosia. Tulit sitten äidiksi vanhempana taikka nuorempana, mielestäni molemmista löytyy niin hyvät kuin huonot puolensa :) Tässäpä tälläkertaa erilaista postausta normaalien kuulumispostausten joukkoon!